Subjektiiviset reaktiot avotoimistojen meluun ja melun vaikutukset kognitiiviseen suoriutumiseen – Ongelmia ja ratkaisuja

Väitöskirjatutkimus käsittelee melun vaikutuksia kognitiiviseen suoriutumiseen ja subjektiivisiin reaktioihin avotoimistoissa. Aiempien tutkimusten mukaan koetut akustiset ongelmat liittyvät suurelta osin sellaisiin puheääniin, jotka ovat kuulijan kannalta hyödyttömiä. Tässä tutkimuksessa selvitetään psykologisia ja huoneakustisia tutkimusmenetelmiä yhdistäen puheenerotettavuuden merkitystä puheen negatiivisten vaikutusten selittäjänä sekä tutkitaan toimistosuunnittelun keinoja ongelmien vähentämiseksi. Puheenerotettavuutta kuvataan puheensiirtoindeksillä ja häiritsevyyssäteellä, joka on puheensiirtoindeksiin perustuva huoneakustinen mittaluku. Tutkimus sisältää kolme kokeellista laboratoriotutkimusta ja kaksi kenttätutkimusta.

Tutkittujen ratkaisukeinojen osalta tulokset tukevat peiteäänen käyttöä akustisen tyytyväisyyden parantamisessa. Suodatettu kohina ja puronsolina ovat tehokkaita ja miellyttäviä peiteääniä, kun taas musiikkia ei voida suositella yleiseen käyttöön. Tutkimukset  osoittavat, että akustisia ongelmia voidaan vähentää kokonaisvaltaisella huoneakustisella suunnittelulla. Sen hyödyt ovat kuitenkin rajallisia lyhyillä etäisyyksillä lähityöpisteiden välillä. Häiritsevyyssäde selittää koettua melun häiritsevyyttä avotoimistoissa, mikä tukee sen käyttöä toimistojen akustisten olosuhteiden arvioinnissa ja suunnittelussa. Työympäristön häiriötekijöiden negatiivisia vaikutuksia voidaan lisäksi vähentää rakentamalla avotoimistoihin vaihtoehtoisia hiljaisia työtiloja. Väitöskirjan lopussa tarkastellaan lisäksi tutkimuksen rajoituksia sekä jatkotutkimustarpeita.