Kari Tiitinen on ollut mukana alalla äänentoiston aamusta alkaen. Uran alussa vuonna 1970 Danny palkkasi hänet keikkamuusikoiden autonkuljettajan hommista Kirkan päätoimiseksi kiertuejohtajaksi hoitamaan kaiken äänilaitteista ja valaistuksesta muusikoiden palkka-asioihin. Tulevina vuosina kiertuehommissa äänimiehenä ja miksaajana tulivat tutuksi niin Tasavallan Presidentti, Wigwam kuin Hurriganeskin.
Vuodesta 1974 lähtien Tiitinen oli kehittämässä Suomen Kansallisoopperan äänentoistoasioita. Työuransa aikana hän oli mukana monessa uraa uurtavassa produktiossa, jossa äänentoiston ja äänitekniikan näkökulmasta asioita tehtiin ensimmäistä kertaa. Tiitisen kunniaksi luetellaan mm. Oopperajuhlilla 1975 toteutetut Aulis Sallisen Ratsumies-oopperan monikanavaäänitehosteet ja Jaakko Ilkka -oopperan ulkoilmaesitysten haastava toteutus 1970-80 -lukujen taitteessa. Äänen monitorointi oli suurten etäisyyksien takia vaikeaa: isolla ulkonäyttämöllä ratsastettiin ja taisteltiin, toteutuksessa oli niin langattomia kuin kiinteitä mikrofoneja ja PA-kaiuttimia joka suuntaan.
Suomen Kansallisoopperassa 35-vuotta kestäneen työsuhteen kohokohtiin lukeutuu uuden Oopperatalon AV-tarpeiden konsultointi sekä sen myötä mm. talon koko äänentoiston ja -tallennuksen digitalisointi.
”Tekniikan kehittyessä tällainen laitos on jatkuvasti muutosten kohde, ja nykyinen ohjelmisto vaatii välillä 100-150 mikrofonia äänenvahvistusta varten. Nykysäveltäjät ovat oppineet luottamaan ja ymmärtämään kehittyneen äänitekniikan ja sen henkilöstön luomiin mahdollisuuksiin synnyttää uudenlaisia ulottuvuuksia audiovisuaalisiin elämyksiin. Mielestäni digitaalinen äänen manipulointi on parempaa kuin analoginen ja tulos on tarkempi digitaalisena”, Tiitinen toteaa.
Tiitinen luotsasi Kansallisoopperan ääniosastoa eläkeikäänsä, vuoteen 2009 saakka samalla johdattaen monia nykytekijöitä oikealle tielle. Yhä edelleen hänen ammattitaitoaan hyödynnetään ”assarina” – kuten hän itse toimenkuvansa muotoilee – oppilaidensa keikoilla tai kouluttajana Oopperassa.
”Minulle merkitsee paljon että ’oppilaani’ pitävät jatkuvasti yhteyttä minuun ja kutsuvat milloin mihinkin juttuun mukaan kommentoimaan heidän saavutuksiaan. Upeaa ja osaavaa porukkaa, kunnia tuntea heidät.”
Paljon yksityiskohtia ”Suomen vanhimman roudarin” urasta löytyy myös Lamppu Laamasen kirjasta ”Roudarit”.
*
Avitan kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt alan toimintaa.
Avitan kunniajäsenyyden ovat aiemmin saaneet Risto Oinaala sekä edesmennyt Matti Sarapaltio. Avitan kunniapuheenjohtajaksi on kutsuttu Esa Kokka.
Lue lisää: Avitan hall of fame
