Osana tulevaa AVITA AudioVisual Expo 2017 -messutapahtumaan liittyvää tiedottamista järjestömme julkaisee muutamia toimialaamme, ajankohtaisiin huomioihin sekä AV:awards -palkintoihin liittyviä tiedotteita!

Kolmas tiedote käsittelee AV-messuja sekä AV:AWARDS -palkittuja ja palkitsemista yleisesti


Suomen ensimmäiset Audiovisual Awards -palkinnot jaettiin viime viikon tiistai- iltana. Palkittavina olivat parhaat kohteet, tekijät, teot sekä mittavat elämäntyöt!

Audiovisuaalinen ala palkitsi parhaat

Pohjois-Euroopan tärkeimpiin audiovisuaalisen alan tapahtumiin kuuluvassa AudioVisual Expo -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa jaettiin ensi kertaa merkittävät Audiovisual Awards -tunnustuspalkinnot.

”Olemme pitkään miettineet tapaa jakaa kunniaa alamme huippuosaajille”, kertoo Avitan toiminnanjohtaja Timo Tuominen. ”Nyt juhlan kunniaksi tuntuu luontevalta käynnistää uudenlainen palkitsemisperinne.”
Audiovisuaalisen toimialan valtakunnallisen kattojärjestön Avitan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Messuilla järjestetyssä juhlagaalassa palkittavina olivat niin parhaat kohteet, tuotteet ja ideat kuin elämänmittaisen panoksensa alalle antaneet ihmiset.

”Tämä on pieni askel henkilölle, mutta suuri askel henkilökunnalle”, kuvaili Avitan hallituksen jäsen Olli-Pekka Kallio palkintogaalan avaustunnelmia astronautti Neil Armstrongia mukaillen.
Kallio laskeskelee, että audiovisuaalinen toimiala Suomessa on nyt viisikymppinen, joten kotimaisten osaajien on korkea aika näyttää ylpeytensä ja nostaa alan tekemiset ansaitsemaansa arvostukseen.

”Suomessa ei enää piperretä paikallisesti, vaan se mitä täällä tehdään on kansainvälistä huipputasoa”, palkintoraadin puheenjohtaja Timo Tuovila iloitsee. ”Alalla toimiville olkoon jatkossakin ohjenuorana, että vain kansainvälinen taso on riittävän hyvä!”
Gaalan seremoniamestarina toimineen Risto Oinaalan mielestä Audiovisual Awards on näyttö siitä, että AV-alan toimijat tukevat toisiaan ja osaavat puhaltaa yhteen hiileen. Oinaala uskoo, että palkintojen kautta toimiala saa tervetullutta lisänäkyvyyttä.

Ensimmäisessä kategoriassa palkittiin AV-kohde, joka eroaa edukseen uudis- tai saneerausprojektien kirjosta.
Raadin palkitsema Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus ja esitystekninen uudistus on moderni käyttäjälähtöinen saneeraus, jonka toteutuksen mittakaava oli poikkeuksellinen ja toteuttajajoukko suuri. Haasteistaan huolimatta urakka pysyi aikataulussa ja budjetissa.
Palkinto on myös huomionosoitus projektia vetäneelle Keijo Kolille, joka peruskorjauksen valmistuttua jäi eläkkeelle pitkäaikaisesta teatterin teknisen johtajan toimestaan, ja luovutti viestikapulan seuraajalleen Antti Rehtijärvelle, joka vastasi projektissa esitystekniikan uusimisesta.
HKT:n teatteritekniikan saneeraukseen käytettiin toistakymmentä miljoonaa euroa, mikä merkitsee Suomen oloissa melkoista määrää tavaraa ja työllisyyttä.
”Tällaisessa hankkeessa voi onnistua vain jos ymmärtää, ettei yritä tehdä kaikkea itse”, Rehtijärvi tiivistää onnistumisen salaisuuden.
Koli ja Rehtijärvi jakavat vuolaita kehuja urakassa ahertaneille AV-ammattilaisille.
”Toimijat, jotka ovat olleet kanssamme tätä tekemässä ovat edustaneet parhaita voimia mitä on saatavilla. Palkinto on suuri kiitos meille kaikille!”

Vuoden AV-tuotannoksi nousi Profeetat-konserttikiertueen tekninen toteutus. Näyttävyydeltään maailmanluokkaa olevan kiertueen tekninen toteutus Suomen olosuhteissa on aiheuttanut silkkaa ihmetystä alaa tuntevien parissa niin tuotannon sujuvuuden kuin toimintavarmuudenkin osalta.
Elastisen ja Cheekin yhteiskiertueen teknisestä tuotannosta vastanneet Kimmo Räsänen ja Pekka Kupiainen kertovat, että rekkoja oli liikenteessä enimmillään kolmetoista.

”Kiertueiden kokoluokat kasvavat kaiken aikaa. Lavojen sivutilat loppuvat, sähköt loppuvat, katoista loppuvat kantavuudet – ja AV-ammattilaisena tästä voi olla vain iloinen, koska se tarkoittaa lisää töitä meille kaikille!” Räsänen hehkuttaa.

AV-avaus -kategoriassa haluttiin palkita tuote, joka parantaa alan toimintaedellytyksiä uudella tavalla. Kotimaista tekoa oleva langattomien mikrofonijärjestelmien ohjaus- ja valvontaohjelmisto Wavetool nähtiin tällaisesta parhaimpana esimerkkinä.
Wavetoolin koodaaja Ali Ahmaniemi ja äänisuunnittelija Andreas ”Stanley” Lönnqvist kuvailivat, että ohjelmistoa on kehitetty teatterimontuissa, keikkabusseissa ja konserttiareenoiden takahuoneissa.

”Wavetoolista on tullut menestyksekäs siksi, että softa on tehty lähellä käyttäjiä. Olemme menneet käyttäjien luo kysymään, millainen tämän pitäisi olla.”
Tilaisuudessa palkittiin myös ansioitunut AV-kouluttaja, jonka tittelin raati luovutti livemiksaajana, järjestelmäsuunnittelijana ja melumittaajana tunnetulle Reima Saariselle.

”Silloin kun aloittelin, ei ollut muuta tarjolla kuin Hifi-lehti ja Alpo Halmeen akustiikkakirja. Jotta kaikkien ei tarvitse valmistua alalle kantapäät yhtä kipeinä, olen yrittänyt välittää tietojani tuleville sukupolville”, koulutusrintaman aktiivisena edelläkävijänä toiminut Saarinen sanoo.

AV-alan elämäntyöpalkinnoilla kunnioitettiin kolmea alan vaikuttajaa, joiden työurat ovat jättäneet pysyvän jäljen audiovisuaalisen alan tuotekehitykseen, liiketoimintaan ja yleiseen kehitykseen.
Hurriganesin huippukauden miksaajana ja pitkäaikaisena tukipylväänä tunnettu roudarilegenda Hannu “Hande” Mertanen sai elämäntyöpalkinnon ansoistaan suomalaisen keikkarintaman kehittäjänä ”vuodesta nolla” eteenpäin. ”Alkuaikojen Ruisrockeissa ei ollut ensimmäistäkään valonheitintä ja artistien vaihdot kestivät tunnin. Se oli yhtä tuskaa kaikille”, Mertanen sanoo iloiten samaan hengenvetoon tämän päivän ensiluokkaisesta tapahtumaäänestä ja -valosta sekä jättimäisistä screeneistä, joilta varmasti näkee mitä lavalla tapahtuu.

Elämäntyöpalkinto annettiin myös Peter Stråhlmanille vuosikymmenien mittaisesta AV-yrittäjyydestä muun muassa Studiotecin parissa.
”Stråhlman ei suotta ole yksi johtavista AV-alan elävistä esikuvistamme”, Oinaala luonnehtii.
”Johtamissani yrityksissä on luotu noin 1300 henkilötyövuotta. Yli 40 vuoden aikana ’meidän koulun’ läpi on kulkenut aikamoinen porukka. Moni on sieltä lähtenyt ja ilahduttavan moni tullut takaisinkin”, Stråhlman pohtii.

Kolmas Audiovisual Awards -elämäntyöpalkinto jaettiin postuumisti Genelecin perustaneelle Ilpo Martikaiselle. Viime keväänä menehtynyt Martikainen jätti elämäntyöllään pysyvän jäljen kotimaiseen AV-valmistukseen ja jatkuvaan tuotekehitykseen sekä loi kansainvälisesti erittäin tunnustetun kaiutinyrityksen.
”Ulkomaisilla messuilla voi aina olla ylpeä siitä, että yksi suomalainen yritys on näkyvästi esillä. Positiivisessa mielessä jaksaa edelleenkin ihmetyttää, että joka toisella osastolla on Genelecin kaiuttimet”, toteaa palkinnon luovuttanut Audio Engineering Societyn Suomen jaoksen puheenjohtaja Ville Pulkki.

Huomionosoituksen vastaanottivat isänsä työtä Genelecin avainpaikoilla jatkavat Maria ja Mikko Martikainen.
Maria Martikainen näkee palkinnon kiitoksena paitsi Ilpo Martikaisen myös muiden yrityksessä vaikuttaneiden työlle. ”Isämme ja muiden geneleciläisten elämäntyö jatkuu edelleen”, vakuuttaa Maria Martikainen.
Gaalaillan päätöspuheenvuoron käyttäneen seremoniamestari Oinaalan mukaan jatkoa tulee yhtä lailla saamaan myös Avitan nyt lanseeraama Audiovisual Awards -palkintoperinne.

TAUSTATIETOJA

Audiovisual Awards palkintoraati sekä palkintoluokkien esittelijät

Vuoden 2017 Audiovisual Awards -voittajat valitsi ehdokkaiden joukosta palkintoraati, johon kuuluvat Suomen Kansallisoopperan tuotantojohtaja Timo Tuovila, lehtori Jyrki Sinisalo Metropolia Ammattikorkeakoulusta, tekninen tuottaja Johanna Haapajärvi RMC Light & Soundista, creative director Mikko Linnavuori Bright Finlandista, esitystekniikan suunnittelija Timo Muurinen Granlundilta ja palkintoraadin sihteeri Timo Tuominen Avitasta.

Audiovisual Awards -gaalassa ehdokkaita esittelemässä ja voittajia palkitsemassa olivat palkintoraadin lisäksi Avitan kunniajäsen Risto Oinaala, Logomon tuotantojohtaja Janne Auvinen sekä Suomen AES:n puheenjohtaja Ville Pulkki. Palkittujen kukituksesta huolehti Avitan hallituksen puheenjohtaja Kati Pajukallio.

Tekniikan ja palveluiden AV-ala

Audiovisuaalinen ala on noussut muutamassa vuosikymmenessä mittavaksi liiketoiminnaksi maassamme. Ala työllistää satoja ihmisiä, ja sen vuotuinen liikevaihto on jo noin 600 miljoonaa euroa. AV-alan palkinnot jaettiin Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Avita AudioVisual Expo -messuilla. Kyseessä on Pohjois-Euroopan suurin audiovisuaalisen alan ammattitapahtuma. Kaksipäiväiseksi muuttunut AV-alan päämessutapahtuma keräsi yli 8200 kävijää tänä vuonna ja vahvisti näin asemaansa Pohjois-Euroopan merkkittävämpänä AV-toimialan laaja-alaisena messutapahtumana.

Avita ry: www.avita.org

Lisätiedot medioille:
Timo Tuominen, Avita ry:n toiminnanjohtaja

Lataa virallinen tiedote:
Tapahtumaan liittyvä lyhennetty virallinen tiedote on ladattavissa PDF-muodossa:
AVITA ry – tiedote 4.10.2017

*****

AVITA – AudioVisual Expo 2017 -messutapahtuma
Pohjois-Euroopan merkittävimpiin audiovisuaalisen alan ammattitapahtumiin kuuluva Avita AudioVisual Expo -messutapahtuma kokosi tänä vuonna AV-väen asiakkaineen Messukeskukseen aiemmasta poiketen jo alkusyksystä, 26–27.9.

Joka toinen vuosi järjestettävässä AV-alan huipputapahtumassa nähtiin tälläkin kertaa laaja kattaus tuoreinta tekniikkaa, tuotteita, palveluita ja sovelluksia, saatiin ajankohtaista tietoa ja verkostoiduttiin. AudioVisual Expo oli saanut käyttöönsä oman hallin, mitä kaikki messukäytävillä tavatut toimijat ja kävijät pitivät suurena parannuksena viime kertaan. Myös alan viimeaikainen laajentuminen uusille sektoreille kuvastui kiitettävästi näytteilleasettajakunnassa.

Kaksipäiväiseksi muuttunut AV-alan päämessutapahtuma keräsi yli 8200 kävijää tänä vuonna ja vahvisti näin asemaansa Pohjois-Euroopan merkkittävämpänä AV-toimialan laaja-alaisena messutapahtumana.