AVITA ry:n Audiovisual Awards -palkinnot jaettiin ensimmäistä kertaa

Pohjois-Euroopan merkittävimpiin audiovisuaalisen alan ammattitapahtumiin kuuluva Avita AudioVisual Expo -messutapahtuma kokosi tänä vuonna AV-väen asiakkaineen Messukeskukseen aiemmasta poiketen jo alkusyksystä, 26–27. syyskuuta.

Joka toinen vuosi järjestettävässä AV-alan huipputapahtumassa nähtiin tälläkin kertaa laaja kattaus tuoreinta tekniikkaa, tuotteita, palveluita ja sovelluksia, saatiin ajankohtaista tietoa ja verkostoiduttiin. AudioVisual Expo oli saanut käyttöönsä oman hallin, mitä kaikki messukäytävillä tavatut toimijat ja kävijät pitivät suurena parannuksena viime kertaan. Myös alan viimeaikainen laajentuminen uusille sektoreille kuvastui kiitettävästi näytteilleasettajakunnassa.

Vuosia pyöritelty ajatus huomioida AV-alan merkittävimpiä tuotteita, tekoja, vaikuttajia ja vaikutuksia sai konkreettiset puitteet Avitan juhlavuoteen osuneilla messuilla.

”Olemme pitkään miettineet tapaa jakaa tunnustusta alamme huippuosaajille”, kertoo Avitan toiminnanjohtaja Timo Tuominen. ”Avita täyttää nyt 30 vuotta, joten on luontevaa käynnistää juhlan kunniaksi uudenlainen, jatkuva palkitsemisperinne.”

Ensimmäisen messupäivän päätteeksi järjestetty palkintogaala käynnistyi Antti Lehtisen Silent Stage -messuorkesterin musisoinnilla Avita Loungessa. Alkulämmittelyn jälkeen SVV Stage -päälavalla jaettiin Suomen ensimmäiset Audiovisual Awards -tunnustukset. Palkittavina olivat niin parhaat kohteet, tuotteet ja ideat kuin alalle elämänmittaisen panoksensa antaneet ammattilaiset.

”Tämä on pieni askel henkilölle, mutta suuri askel henkilökunnalle”, aloituspuheenvuoron pitänyt Avitan hallituksen jäsen Olli-Pekka Kallio kuvaili palkintogaalan avaustunnelmia astronautti Neil Armstrongin lausahdusta mukaillen.

Suomessa toimiala on noin viisikymppinen, ja Avita täyttää nyt pyöreät kolmekymmentä. Bright Finland Oy:n projektijohtajana toimivan Kallion mielestä AV-alan onkin jo korkea aika näyttää ylpeytensä omasta työstään ja nostaa kotimainen osaaminen ansaitsemaansa arvostukseen.

”Kaiken maailman palkintoja on toisinaan jaeltu, mutta aina ne ovat jääneet kertaluontoisiksi”, Kallio toteaa uskoen vakaasti, että Audiovisual Awards on poikkeus ja pitkän jatkumon alku.


Kuva: Olli-Pekka Kallio kysyi alustuuspuheessaan yleisöltä “ketkä kaikki ovat ylpeitä omasta työstään sekä toimialastamme?”

”Palkintoraadille esitellyistä ehdokaslistoista on helppo huomata, että Suomessa ei enää piperretä paikallisesti, vaan se mitä täällä tehdään on kansainvälistä huipputasoa”, palkintoraadin puheenjohtaja Timo Tuovila iloitsee. ”Tämän tulee olla meille alalla toimiville jatkossakin ohjenuorana, vain korkea kansainvälinen taso on riittävän hyvä!”

Palkintogaalan seremoniamestarina toimineen Risto Oinaalan mielestä Audiovisual Awards on selvä näyttö siitä, että alan toimijat tukevat toisiaan ja osaavat puhaltaa yhteen hiileen. Oinaala uskoo, että palkintojen kautta ala saa tervetullutta näkyvyyttä ja uskottavuutta.

 
Kuvat: Olli-Pekka Kallio sekä Risto Oinaala alustuspuheissaan

Ensimmäisessä palkintoluokassa palkittiin AV-kohde, joka uudella, innovatiivisella ja poikkeavalla tavalla eroaa edukseen AV-kohteiden kirjosta. Kategorian kärkiehdokkaina palkintoa tavoittelivat Muusikoiden liiton G Livelab -musiikkiklubi, Lahden radio- ja tv-museo sekä Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus ja esitystekninen uudistus. Kolmikosta palkituksi tuli viimeksi mainittu.

”On poikkeuksellinen kunnia päästä jakamaan maailmanhistorian ensimmäistä Audiovisual Awards -palkintoa”, Logomon tapahtuma- ja tuotantojohtaja Janne Auvinen toteaa.

Palkintoraadin näkemyksen mukaan HKT:n saneeraussuunnitelma oli esimerkillinen ja modernin käyttäjälähtöinen, myös toteutuksen mittakaava oli ainutkertainen ja kohteen toteuttajien joukko poikkeuksellisen suuri. Monista haasteistaan huolimatta mittavana hajautettuna hankintana toteutettu urakka valmistui aikataulussaan ja budjetissaan.

HKT:n palkinto on myös huomionosoitus projektia hoitaneelle Keijo Kolille, joka nyt peruskorjauksen valmistuttua jää ansaitulle eläkkeelle. Koli kertoo siirtyneensä pitkäaikaisesta teknisen johtajan toimestaan peruskorjauksen projektinvetäjäksi jo kolme vuotta sitten, uuden teknisen johtajan Antti Rehtijärven ottaessa projektin esitysteknisen puolen omalle erityisvastuulleen.

”Peruskorjaus oli meille iso ponnistus, mutta suuri kiitos kuuluu myös Helsingin kaupungille, joka uskoi rahoittajana hankkeeseen ja päätti että teatterirakennus pannaan kuntoon”, Koli toteaa.

Pelkästään teatteritekniikan saneeraukseen käytettiin reilut toistakymmentä miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa Suomen oloissa melkoista määrää tavaraa ja työllisyyttä.

”Tällaisessa hankkeessa voi onnistua vain jos ymmärtää, ettei yritä tehdä kaikkea itse”, Rehtijärvi tiivistää onnistumisen salaisuuden.

Koli ja Rehtijärvi jakavat kehuja urakassa työskennelleille AV-alan ammattilaisille suunnittelijoista asentajiin – teatterin omaa asiantuntevaa ja omistautunutta henkilökuntaa unohtamatta.

”Ne toimijat, jotka ovat olleet kanssamme tätä tekemässä ovat edustaneet parasta mitä on saatavilla. Palkinto on suuri kiitos meille kaikille!”

 
Kuvat: Janne Auvinen esittelee ehdokkaat, julkistaa voittajan sekä palkitsee Helsingin kaupunginteatterin Keijo Kolin sekä Antti Rehtijärven.


Vuoden AV-tuotannoksi olivat ehdolla Kansalaistorin Uuden vuosisadan juhlien tapahtumatuotanto Helsingissä, St. Petersburg International Economic Forumin tekninen toteutus Pietarissa sekä Profeetat-konserttikiertueen tekninen toteutus. Raati päätyi palkitsemaan Profeetat tuotantona, joka on toteutettu maailmanluokan näyttävyydellä Suomen olosuhteisiin. Kiertueen tekninen toteutus oli aiheuttanut pelkästään positiivista ihmetystä alaa seuraavien parissa niin tuotannon sujuvuuden kuin toimintavarmuudenkin osalta.

Elastisen ja Cheekin yhteiskiertueen festivaali- ja areenakeikkojen teknisestä tuotannosta vastanneet Kimmo Räsänen ja Pekka Kupiainen kertovat, että rekkoja oli liikenteessä enimmillään kolmetoista.

Tuotantokaksikko laskeskelee, että ensimmäiset suomalaisartistit alkoivat siirtyä keikkabusseista kuorma-autoluokkaan festivaaleilla vasta kolmisen vuotta sitten. Vauhti on ollut kova, sillä tänä vuonna rekkat ovat seurailleet Profeettojen lisäksi esimerkiksi Jenni Vartiaista ja Haloo Helsinki -yhtyettä.

”Kiertueiden kokoluokat kasvavat kaiken aikaa, mikä ruokkii koko alaa. Lavojen sivutilat loppuvat, sähköt loppuvat, katoista loppuvat kantavuudet – ja AV-ammattilaisena olen tästä vain iloinen, koska se tarkoittaa lisää töitä meille kaikille!” Räsänen hehkuttaa.

 
Kuvat: Mikko Linnavuori sekä Jyrki Sinisalo esittelevät ehdokkaat, julkistaa voittajan sekä palkitsee Profeettojen kiertuetekniikasta vastanneet Pekka Kupiaisen sekä Kimmo Räsäsen


AV-avaus -kategoriassa palkittiin tuote, tuotantotapa tai ratkaisu, joka uudella tavalla parantaa merkittävästi alan toimintaedellytyksiä. Shortlistalle päätyneestä kolmikosta palkituksi tuli uusia uria aukova ohjaus- ja valvontaohjelmisto Wavetool.

Wavetoolin kuvaillaan luovan uutta olemassa olevista aineksista ja tuovan merkittäviä parannuksia langattomien mikrofonijärjestelmien valvontaan ja käyttövarmuuteen – ja ohjelmisto saatiin lisäksi käyttökuntoon ensimmäisellä kierroksellaan, päin vastoin kuin softamaailmassa yleensä.

Wavetoolin kehitystiimiä gaalassa edustaneet ohjelmistokehittäjä Ali Ahmaniemi ja äänisuunnittelija Andreas ”Stanley” Lönnquist totesivat Wavetoolin olevan siitä erikoinen AV-ohjelmistotuote, että sitä on ollut tekemässä erittäin pieni tiimi, joka koostuu koodauspuolella käytännössä yhdestä henkilöstä.

Ahmaniemen ja Lönnquistin mukaan Wavetoolia on kehitetty teatterimontuissa, keikkabusseissa ja konserttipaikkojen takahuoneissa.

”Wavetoolista on tullut menestyksekäs siksi, että softaa ollaan tehty lähellä käyttäjiä. Olemme menneet käyttäjien luo kysymään, millainen tämän pitäisi olla.”

 
Kuvat: Timo Muurinen ja palkintoraadin puheenjohtaja Timo Tuovila esittelevät ehdokkaat, julkistavat voittajan sekä palkitsee Wavetool:in Anders Lönnquistin sekä Ali Ahmaniemen.


AV KOULUTTAJA 2017

Neljännessä kategoriassa palkittiin AV-kouluttaja, jonka tittelin Avitan raati luovutti Reima Saariselle. Livemiksaajana, järjestelmäsuunnittelijana ja melumittaajana tunnettu audioalan monitoimimies on ollut koulutusrintamalla aktiivinen edelläkävijä vuosien ellei suorastaan vuosikymmenien ajan.

Saarinen itse ei malta olla vitsailematta ”Vuoden miksaaja” -tittelistään, jonka hän pokkasi jo iät ajat sitten jossain yksittäiseksi jääneessä palkintojuhlassa, jolle ei koskaan tullut jatkoa.

Saarinen hymähtääkin olleensa jo toistakymmentä vuotta ”hallitseva Vuoden miksaaja”.

”Toivoisin, ettei minun tarvitsisi kantaa yhtä kauan ”Vuoden AV-kouluttajan” titteliä!” Saarinen hymähtää palkinto käsissään.

”Silloin kun itse aloittelin alalla, tarjolla ei ollut juuri muuta tietoa kuin Hifi-lehti ja Alpo Halmeen akustiikkakirja. Olen yrittänyt välittää oppimaani tuleville sukupolville, jotta kaikkien ei tarvitse valmistua alalle kantapäät yhtä kipeinä minulla”.

  
Kuvat: Suomen messujen tekninen johtaja Mika Vakkilainen esittelee ehdokkaat, julkistaa voittajan sekä palkitsee Reima Saarisen vuoden 2017 AV-kouluttajana


MERKITTÄVIEN AV-ALALLA TEHTYJEN ELÄMÄNTÖIDEN HUOMIOIMINEN

AV-alan  elämäntyöpalkinnoilla kunnioitettiin kolmea alan vaikuttajaa, joiden työurat ovat jättäneet pysyvän jäljen alan tuotekehitykseen, liiketoimintaan ja yleiseen kehitykseen.

Roudarilegenda Hannu “Hande” Mertanen
Ensimmäinen elämäntyöpalkinto luovutettiin muun muassa Hurriganesin huippukauden miksaajana ja teknisen toteutuksen pitkäaikaisena tukipylväänä tunnetulle roudarilegenda Hannu “Hande” Mertaselle, jonka keikkakilometrit alkoivat karttua jo 1960–1970-lukujen taitteessa.

”Hande on tehnyt valtavasti töitä bändien kanssa ja suomalaisen keikkarintaman kehittymisen eteen. Hän on toiminut isänä ja oppaana niin Remulle kuin Royalsille”, Risto Oinaala perustelee.

Mertanen muistelee, että kun 1970-luvun alussa alettiin järjestää ensimmäisiä festivaaleja ja isoja ulkoilmakonsertteja, törmättiin ensi kertaa tilanteeseen että mitään ei kuulu ja mitään ei näy.

”Alkuaikojen Ruisrockeissa ei ollut ensimmäistäkään valonheitintä ja artistien vaihdot kestivät tunnin. Se oli yhtä tuskaa kaikille”, palkinnostaan otettu Mertanen sanoo.

Hän kertoo iloitsevansa tämän päivän ensiluokkaisesta tapahtumaäänestä ja -valosta sekä jättimäisistä screeneistä, joilta varmasti näkee mitä lavalla tapahtuu. Oheispalvelutkin pelaavat, joten pääsylipun ostaja saa tänään rahoilleen vastinetta.

”Olen ylpeä saadessani olla mukana ’roudarien’ toverihenkisessä joukossa tänäkin päivänä!”

  


Yrittäjä & toimitusjohtaja Peter Stråhlman (Studiotec Oy)

Elämäntyöpalkinnon sai myös Peter Stråhlman merkittävien työpaikkojen luomisesta alallemme sekä vuosikymmenien mittaisesta AV-yrittäjyydestä muun muassa Studiotec Oy:n piirissä.

”Stråhlmanilla on hyvin kehittynyt tapa johtaa yritystä, hän ei suotta ole yksi johtavista AV-alan elävistä esikuvistamme”, Oinaala luonnehtii.

Stråhlman muistelee uransa alkutaivalta kitaroiden maahantuojana, missä ominaisuudessa hän tutustui Matti Sarapaltioon, jonka kanssa löi hynttyyt ja ideat yhteen MS-Audiotronin legendaarisessa toimipisteessä Kiskontiellä. 1970-luvun lopulla Stråhlman lähti Studiotecin nimissä tekemään kauppaa Yleisradion ja silloisten äänistudioiden kanssa.

Sen jälkeen Studiotec on kasvanut, ja kylkeen on ajoittain ilmaantunut niin sisar- kuin tytäryrityksiäkin. Tänä päivänä ”perheessä” on emoyhtiön lisäksi Soundtools, joka vastaa yrityksen musiikkilaite- ja soitinkaupasta.

”Johtamissani yrityksissä on luotu noin 1300 henkilötyövuotta. Yli 40 vuoden aikana ’meidän koulun’ läpi on siis kulkenut aikamoinen porukka. Moni on sieltä lähtenyt ja ilahduttavan moni tullut takaisinkin”, Stråhlman toteaa.


Kuvat: AVITA ry:n kunniajäsen Risto Oinaala esittelee elämäntyöpalkinnon saaja Peter Stråhlmanin

Hallituksen puheenjohtaja, tekniikan tohtori Ilpo Martikainen (Genelec Oy)
Kolmas Audiovisual Awards -elämäntyöpalkinto jaettiin postuumisti Genelecin perustaneelle Ilpo Martikaiselle. Viime keväänä menehtynyt Martikainen jätti elämäntyöllään pysyvän jäljen kotimaiseen AV-valmistukseen ja jatkuvaan tuotekehitykseen sekä loi kansainvälisesti erittäin arvostetun kaiutinyrityksen. Huomionosoituksen vastaanottivat isänsä työtä Genelecin avainpaikoilla jatkavat Maria ja Mikko Martikainen.

”Esimerkiksi ulkomaisilla messuilla ja ammattitapahtumissa on voinut tuntea iloa ja ylpeyttä siitä, että tietty suomalainen yritys ja tuotemerkki on erittäin näkyvästi esillä. Positiivisessa mielessä jaksaa edelleenkin ihmetyttää, että joka toisella osastolla näyttää olevan Genelecin kaiuttimet”, toteaa palkinnon luovuttanut Audio Engineering Societyn Suomen jaoksen puheenjohtaja Ville Pulkki.


Kuva: AES Finland:in puheenjohtaja Ville Pulkki esittelee kolmannen elämäntyöpalkinnon

Aalto-yliopistolla akustiikan professuuria hoitava Pulkki kertoo edeltäjänsä professori Matti Karjalaisen usein muistelleen TKK:lla 1970-luvulla järjestettyä kaiutinsuunnitteluseminaaria, johon osallistui opiskelijana myös Ilpo Martikainen.

Seminaarin aikana järjestetyissä kokeissa huomattiin, kuinka ratkaiseva vaikutus kaiuttimen suuntaavuudella on äänenlaatuun silloin, kun ei olla kaiuttomassa huoneessa. Martikainen lähimpine kumppaneineen alkoikin noihin aikoihin kehittää Yleisradiolle tarkkailukaiuttimia, ja 1970-luvun lopussa perustetun Genelecin nimi lähti pian huimaan kansainväliseen nousuun.

Julkisuudessa Genelec henkilöityi vuosikymmenien ajan nimenomaan Martikaisen persoonaan, jota Pulkki kuvailee hyvin miellyttäväksi ja mielenkiintoiseksi.

”Sain vuosien varrella monesti kunnian keskustella Ilpon kanssa, jonka puheissa korostuivat aina tinkimätön laatutietoisuus ja tarkoin harkittu tuotekehitys. Avita ja Suomen AES antavat ylpeinä tämän huomionosoituksen Ilpo Martikaiselle kansainvälisesti merkittävästä urasta ja haluavat kunnioittaa palkinnolla hänen muistoaan. Palkinto on kunnianosoitus myös Genelecille yrityksenä.”

Myös Maria Martikainen näkee palkinnon kiitoksena paitsi Ilpo Martikaisen, myös yrityksen muiden vaikuttajahahmojen työlle.

”Isämme ja muiden geneleciläisten elämäntyö jatkuu edelleen”, vakuuttaa Maria Martikainen.

 
Kuvat: Ville Pulkki luovuttaa postuumisti Ilpo Martikaisen elämätyöpalkinnon, Martikaisen lapsille Maria ja Mikko Martikaiselle

”Myös Avitan nyt aloittama Audiovisual Awards -palkintoperinne tulee varmasti saamaan jatkoa”, uskoo onnistuneen gaalaillan lopetuspuheenvuoron käyttänyt seremoniamestari Risto Oinaala.

 
Kuvat: Risto Oinaala loppupuheessa sekä kaikki palkitut yhteiskuvassa


AudioVisual Awards palkintoraati sekä luokkien esittelijät

Audiovisual Awards -voittajat valitsi esitettyjen ehdokkaiden joukosta arvovaltainen palkintoraati, johon kuuluvat puheenjohtajana Suomen Kansallisoopperan tuotantojohtaja Timo Tuovila sekä jäseninä lehtori Jyrki Sinisalo Metropolia Ammattikorkeakoulusta, tekninen tuottaja Johanna Haapajärvi RMC Light & Sound Oy:stä, creative director Mikko Linnavuori Bright Finland Oy:stä, esitystekniikan suunnittelija Timo Muurinen Granlund Oy:stä ja palkintoraadin sihteeri Timo Tuominen Avita ry:stä.


Kuva: AVITA ry:n hallituksen jäsen Olli-Pekka Kallio esittelee palkintoraadin jäsenet (ei kuvassa: Johanna Haapajärvi)

Valintamenettelyn mukaisesti raati koosti kunkin palkintoluokan ehdokasasettelusta kolmen nimeä, joiden joukosta valittiin voittaja, tarvittaessa äänestämällä.

Avita Audiovisual Awards -gaalassa ehdokkaita esittelemässä ja voittajia palkitsemassa olivat palkintoraadin jäsenten lisäksi muun muassa Avitan kunniajäsen Risto Oinaala, Logomon tapahtuma- ja tuotantojohtaja Janne Auvinen sekä Suomen AES:n puheenjohtaja Ville Pulkki. Kukat palkituille ojensi Avitan hallituksen puheenjohtaja Kati Pajukallio.

LATAA VIRALLINEN TIEDOTE:
Tapahtumaan liittyvä lyhennetty virallinen tiedote on ladattavissa PDF-muodossa:
AVITA ry – tiedote 4.10.2017

*****


AVITA – AudioVisual Expo 2017 -messutapahtuma
Pohjois-Euroopan merkittävimpiin audiovisuaalisen alan ammattitapahtumiin kuuluva Avita AudioVisual Expo -messutapahtuma kokosi tänä vuonna AV-väen asiakkaineen Messukeskukseen aiemmasta poiketen jo alkusyksystä, 26–27.9.

Joka toinen vuosi järjestettävässä AV-alan huipputapahtumassa nähtiin tälläkin kertaa laaja kattaus tuoreinta tekniikkaa, tuotteita, palveluita ja sovelluksia, saatiin ajankohtaista tietoa ja verkostoiduttiin. AudioVisual Expo oli saanut käyttöönsä oman hallin, mitä kaikki messukäytävillä tavatut toimijat ja kävijät pitivät suurena parannuksena viime kertaan. Myös alan viimeaikainen laajentuminen uusille sektoreille kuvastui kiitettävästi näytteilleasettajakunnassa.

Kaksipäiväiseksi muuttunut AV-alan päämessutapahtuma keräsi yli 8200 kävijää tänä vuonna ja vahvisti näin asemaansa Pohjois-Euroopan merkkittävämpänä AV-toimialan laaja-alaisena messutapahtumana.

Kuvat: JyriLaitinen.fi
Teksti: Tommi Saarela