Akustiikkanormit tiukkenevat vuodenvaihteessa – so what?

Rakennettavien tilojen ääniteknisen tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen ei vielä ole noussut normikäytännöksi Suomessa. Joidenkin hankkeeseen ryhtyvien tai jopa niitä työkseen läpivievien tietämys akustiikan suunnitteluohjeista, normien velvoittavuudesta tai suunnittelun mahdollisuuksista on välillä luvattoman heikkoa.

Osansa lienee sanalla akustiikka. Akustiikka assosioituu monen korvissa edelleen yhden tilan sisäisiksi kaikusuhteiksi, lähinnä muusikoita kiinnostavaksi pikkuilmiöiksi.

Äänimaailma ympäröi kuitenkin jokaista kuulevaa kaikkialla. Äänimaailma voi puolestaan, visuaalisen maailman tavoin, tuottaa voimakkaasti sekä hyvinvointia että pahoinvointia.

Toinen luulo liittynee rakennushankkeen osapuolten tehtäviin. Arkkitehti ei suunnittele akustiikkaa. Eivätkä melua vaimentavia ominaisuuksia omaavien tuotteiden, kuten irtokalusteet, tekstiilit, vaimennuslevyt myyjät suunnittele akustiikkaa. Vain akustiikkasuunnittelijat suunnittelevat akustiikkaa.

Akustiikkasuunnittelu on aina kokonaisuuden suunnittelua. Tilan äänimaailma on yhtä hyvä tai huono kuin sen osien summa. Osia ovat tilojen välinen ääneneristys, ääneneristys ulkoa sisälle ja sisältä ulos sekä talo- ja muun tekniikan meluhallinta. Osa on myös se jo mainittu, yleensä akustiikkakäsitteellä kuvattu, yhden tilan sisäisistä, ääntä heijastavista ja sitä vaimentavista ominaisuuksista koostuva äänimaailma.

Akustiikkasuunnittelija tarvitsee työssään hyvää osaamista niin kohteen LVIA- ja rakenneratkaisuista kuin myös rakentamisen tavoista ja käytettyjen tuoteosien ominaisuuksista. Äänet käyttäytyvät eri tavoin erilaisissa rakenteissa. Suunnittelijan pitää myös tarvittaessa osata todentaa ratkaisunsa akustisin mittauksin.

Akustiikkasuunnittelun prosessi ja alueet on kuvattu tehtäväluettelossa AKU12. Tehtäväluettelo on toistaiseksi paras käytössä oleva työkalu akustiikkasuunnittelun hankinnan avuksi. RT-korttina ilmestynyt AKU12 on nyt ollut käytössä kolmisen vuotta. Luettelon käyttökokemuksia tullaan keräämään RILin akustiikkatoimikunnassa vuonna 2018 toteutettavaa luettelon ensimmäistä uudistustyötä varten.

Vuoden 2018 alusta astuvat voimaan myös uudet, tiukemmat ääneneristysmääräykset. Lausuntokierroksella olevien, lopullisessa muodossaan julkaisemattomien määräysten myötä akustinen normeeraus ulottuu myös ihan uusiin rakennustyyppeihin ja mittalukuihin.

Akustikko ei ole pitkään aikaan kuulunut enää vain konserttisalien suunnittelijakaartiin. Tyypillisimpiä kohteita ovat jo koulut, sairaalat, kirjastot, museot, toimistot, asuinrakennukset, hotellit ja hoivakodit.

Akustisella tarkoituksenmukaisuudella ON iso merkitys kaikenlaisten tilojen käyttäjälle. Jokaisen hankkeeseen ryhtyvän on nyt viimeistään aika ottaa alan suunnittelutarpeen pohdinta tehtävälistalleen.

Tulisiko käyttäjän kokemasta lopputuloksesta sittenkin arvoltaan parempi, jos kiinnittäisi verkon kultakalaksi vielä oikean akustiikkasuunnittelijan? Sellaisen kokeneen, mutta myös modernit ratkaisut ja mallinnukset hallitsevan. Näitä on Suomessakin, sekä uudis- että korjausrakentamiseen, jo runsaasti tarjolla.

Kuva: Helimäki Akustikot Oy

Kirjoittaja:
Kirjoittaja Heikki Helimäki on Helimäki Akustikot- yhtiön toimitusjohtaja.
Helimäki Akustikot Oy toimii akustiikan liittyvissä toimeksiannoissa suunnittelu-, konsultointi-, asiantuntija- sekä mittaustehtävissä.
Yritys on osa AVITA ry:n SUUNNITTELU & AKUSTIIKKA -yrityksien laaja-alaista erikoisosaajaryhmää.
www.helimaki.fi

Kirjoitus on alunperin julkaistu osana ROTI -julkaisusarjaa.
ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa ROTIa verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi

*****

AVITA INPUT/OUTPUT -KOLUMNIT

Artikkeli osa AVITA ry:n INPUT/OUTPUT -kolumnisarjaa, jossa järjestömme jäsenet, yhteistoimintatahot sekä sidosryhmien edustajat avaavat ajatuksiaan, mielipiteitä tai herättävät keskustelua AV-alaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

Artikkelisarjan aikaisemmat julkaisut on tehty AV-VISIO -julkaisun alla ja ne ovat löydettävissä julkaisuarkistostamme sekä aihetunnisteella INPUT/OUTPUT AVITAn sivuston julkaisuista.

INPUT/OUTPUT – AV-alan sana on vapaa!