Linkkinä rajapinnoilla

Kapea erikoisosaaminen nousee audiovisuaalisella toimialalla perinteisen liiketoiminnan rinnalle. Ala hakeutuu kädenojennuksen päähän it-toimijoista ja -asiantuntijaverkostoista.
Jos audiovisuaalisen toimialan selittäminen tyhjentävästi on ennen ollut haastavaa, se on sitä varsinkin tänään.
”Välitön mielikuva sanaparista ’audiovisuaalinen’ vie jonnekin elokuvakokemuksen ja viihde-elektroniikan suuntaan”, Timo Tuominen harmittelee.

Tuominen työskentelee toiminnanjohtajana AVITA ry:ssä, joka on AV-suunnittelun, -valmistuksen, -tuonnin, -viennin, -urakoinnin sekä alan koulutuksen ja palvelutuotannon sektoreilla työskentelevien yritysten ja yhteisöjen valtakunnallinen kattojärjestö.

Monipuolinen joukko
Ja vaikka AV-toimialan viipalointi onkin hankalaa, entistä monikasvoisemmaksi muuntunut teollisuudenhaara on nähty hyväksi luokitella jollain tavalla. AVITAssa jäsenyritykset sijoittuvat ”pöytäkuntiin” tärkeimmän painopisteensä mukaan. Jäsenistöstä puolet edustaa AV-tekniikan maahantuontia ja laitekauppaa sekä av-urakointia.
Toinen puolisko toimii tapahtumatekniikan, AV-suunnittelun, -tuotekehityksen, -valmistuksen ja -viennin sekä Broadcast- toiminnan ja Digital Signagen piirissä.

Koulutukseen satsataan
Tuomisen mukaan AVITAssa on nähty tärkeäksi mukautua kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen suuntaamalla toiminnan paino- pisteitä jäsenistön tarpeiden mukaan. Tänä päivänä tapetilla ovat erityisesti koulutus, pätevyydet ja standardoinnit. AVITAn ensimmäinen virallinen koulutuskumppani on Metropolia Ammattikorkeakoulu Helsingissä, ja lisää kumppaneita AV-oppilaitoksista haetaan koko ajan.

Tähtäimessä on maanlaajuinen yhteis- toimintaverkosto, jonka puitteissa voitaisiin jakaa resursseja, sitouttaa koulutusosaajia ja saattaa valmistuvat opiskelijat suoraan pätevyysputkeen sekä huolehtia alalla jo toimivi- en täydennyskoulutuksesta.

Pätevyyttä pallon ympäri
Myös kansainvälinen koulutusyhteistyö esimerkiksi AVIXAn (Audiovisual & Integrated Experience Association) kanssa on arvossaan. AVITAn kansainvälinen sisarjärjestö AVIXA tunnettiin aiemmin InfoComm Internationalin nimellä.
”Ei kannata keksiä pyörää uudelleen, jos voi turvautua koulutus- ja pätevyysohjelmissa globaaleilla AV-markkinoilla hyväksyttyihin ratkaisuihin ”, Tuominen perustelee yhteistyötä.

Sektori lavenee
AVITAan mukaan tulleista uudentyyppisistä AV-kasvuyrityksistä monet ponnistavat taustaltaan jo täysin alan ulkopuolelta. Jäsenyrityksiensä tarpeita täyttääkseen järjestö haluaakin olla osallisena vuoropuhelussa, jota käydään AV:n ja IT:n rajapintaan asettuvista audiovisuaalisista ratkaisuista, -ilmiöistä ja -teknologioista.

”AVITA on esimerkiksi TIEKEn pitkäaikainen jäsen siksi, että AV-alalla halutaan olla kädenmitan päässä IT-alan toimijoista ja asiantuntijaverkostoista”, Tuominen summaa nostaen AV-alaa koskettavista TIEKEn hankkeista esiin Video- ja yhdistetyn viestinnän foorumin VYFin.

Kapea osaaminen nousussa
”Kapea erikoisosaaminen on nousemassa jäsenistössämme perinteisesti vahvoilla olevien AV-urakoitsijoiden ja -maahantuojien rinnalle”, Tuominen muistuttaa ja mainitsee esimerkkeinä langattomien mikrofonijärjestelmien valvontaohjelmisto Wavetoolin sekä kalustonhallintaohjelmisto Trailin kaltaiset sataprosenttisesti suomalaiset softainnovaatiot.

Molemmat olivat näkyvästi esillä AVITAn syksyn päätapahtumassa AudioVisual Expossa ja sen yhteydessä järjestetyssä AVITA Awards -palkintogaalassa.

Katseet toimialan ulkopuolelle
Myös tämänvuotisen Expon koulutustarjon- taa ja ohjelmapuheenvuoroja oli rukattu ajan henkeen, kun avauspuheen pitäjäksi kutsuttu IT-yhtiö Tiedon innovaatiojohtaja Taneli Tikka valotti AV-alaa koskettavia trendejä toimialan ulkopuolelta. Tikan johdolla AV-väki vaihtoi ajatuksia muun muassa esineiden internetistä ja tietojärjestelmäintegraatiosta – unohtamatta tietenkään kurkistaa välillä myös tekoälyteknologian konepellin alle.