Tapahtumien stage managerit, liiankin kirjava sakki?
Jos elävälle yleisölle esitetään aikataulutetusti eläviä asioita, joiden toteutukseen liittyy paljon eri toimenkuvissa olevia ihmisiä, tarvitaan työnjohto. Esiintymispaikkakohtaisesti, useamman ohjelmanumeron konserteissa tätä työnjohtajaa kutsutaan stage manageriksi. Samaa tehtävää hoidetaan eri nimikkeillä ja jonkin verran erilaisin vaatimuksin myös ooppera- ja teatteritaloissa.
Suomessa stage managerin ammattiin ei ole saatavissa koulutusta, toisin kuin esimerkiksi briteissä, jossa on mahdollisuus tehdä aiheesta BA, suomalaista taiteiden kandidaattia vastaava tutkinto. Suomen markkina on myös niin pieni, että stage managerin työ ei ole kenellekään täysipäiväinen ammatti. Tehtävään ajautuu Suomessa ihmisiä, joiden tausta ja valmiudet ovat hyvinkin kirjavia.
Kirjoittajat
Jaska Erkinheimolla (s.1967) on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus showtyön eri puolista, riggerinä, crew bossina, production ja stage managerina sekä viimeisimmin pyroteknikkona. Stage managerina Jaskan tapaa mm. Provinssirockin päälavalla ja Ruisrockin Niittylavalla.
Pekka Kupianen (s.1982) on taustaltaan äänimies. Hän kiertää siinä roolissaan mm. Michael Monroen ja CMX:n etupään miksaajana. Stage manageroinnin Pekka aloitti yli kymmenen vuotta sitten Ilosaarirockista. Nykyisin Ilosaarirockin ja Provinssin production managerin tapaa stage managerin ominaisuudessa ainakin Flow-festivaalin päälavalta sekä kasvuyritystapahtuma Slushissa.
Samppa Murtomäki (s.1966) puolestaan on tehnyt stage manager -keikkoja 2000 -luvun alusta. Vakiintuneita tontteja vuosittain ovat Pori Jazzin ja Tuska-festivaalin päälavat ja Ruisrockin Rantalava. Isompia tv-töitä ovat Elämä lapselle ja Emma-gaalat, viimeisimpänä nyt Suomi 100 aloitusbileet uutena vuotena.
Mitä stage manager tekee?
Stage managerin päätehtävä on edesauttaa sitä, että yleisö on tyytyväinen. Se on helpompaa jos artisti on tyytyväinen. Se taas on helpompaa, jos artistin organisaatiolla on asianmukaiset ja ennalta sovitut puitteet, ollaan aikataulussa, paikat ovat siistit ja järjestyksessä.
Tämä kaikki on toteutettava annetuissa puitteissa ja resursseissa. Osaava stage manager näkee toteutuksen ja resurssien mahdolliset ristiriidat jo ennakkoinformaation perusteella.
SaM: “Ammattimaisesti järjestetyissä tapahtumissa stage managerin tehtävä tunnetaan ja sitä hoitavilta ihmisiltä vaaditaan osaamista. Toisenlaisissa tapauksissa nähdään, että paikallinen stage manager on “kello-kalle”. Hommaan ajatellaan riittävän kuka vain jämptihkö hahmo, ja toiveena on, että hän ei ole kovin päissään, ainakaan kovin aikaisin.”
JE: “Pienemmät tapahtumat ovat usein haasteellisia myös resurssien rajallisuuden vuoksi.”
PK: ”Mitä paremmin asioihin on ennakkoon valmistauduttu, sitä varmemmin artistilla on hyvä olla ja se tunne välittyy lähes poikkeuksetta myös yleisölle. Vielä varmemmin yleisö aistii sen, jos artistilla on jotenkin huono olla.”
Stage manager on kaiken esiintymisen ulkopuolisen työn esimies lavalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Hän ohjeistaa lavan henkilökuntaa, security mukaanlukien. Stage manager ratkaisee esiintymisen puitteisiin liittyviä tilanteita yhdessä vierailevien ryhmien edustajien kanssa – pitäen kuitenkin viimeisen päätösvallan itsellään. Hänen on hyvä olla selvillä myös lavan taka- alueen, backstagen toiminnasta.
Production advancea – ennakkotuotantoa – stage manager tekee enemmän tai vähemmän, riippuen tapahtuman tuotantotavasta. Enenevässä määrin festivaalin production työntää suoraan stagemanujen ennakkoon ratkottavaksi kaikkea sellaista esiintyjäkohtaista, johon raha ei merkittävästi liity. Eli aikaan, tilankäyttöön, tekemisen järjestykseen liittyviä asioita. Niinkuin pitääkin.
Jos mukana on televisiointi ja / tai radiointi, stage managerin huomioon otettavien seikkojen määrä lisääntyy, mutta lähtökohtaisesti hän johtaa työtä.
Tilanne kääntyy toisin päin, jos tehdään televisio- tai harvinaisemmin – radio-ohjelmaa, jonka osana on live-esityksiä. Tällöin ohjaaja kertoo, missä järjestyksessä edetään. Stage manager ja studio-ohjaajat komppaavat. Studio-ohjaajan ammatti onkin suomalaisessa tekemisen todellisuudessa stage managerin ammatin sisar: täysin erilainen, mutta monilta osin hyvin samanlainen. Sisarammateissa toimivilla ihmisillä on myös hyvin korkea keskinäinen arvostus.
JE: ”Hankalia ovat puolestaan tilanteet, joissa on epäselvää, tehdäänkö live-tapahtumasta televisiotaltiointia, vai onko kyseessä televisio-ohjelma, johon on saatu elävä yleisö paikalle.”
SaM: “Totta tuokin. Välillä on tv-puolen tuottajan ja ohjaajan kanssa käyty keskustelua siitä, voiko livetapahtuman yleisöä käyttää kuin studioyleisöä.”
Ennakkotuotanto – production advance
Jotta tontit ja vastuut ovat selkeät, ihan ensimmäiseksi tapahtuman production managerin kanssa sovitaan keskinäinen tehtävien jako ja rajapinta. Tapahtuman tuotannolta kerätään aikataulut ja lavakohtaiseen logistiikkaan vaikuttava tieto. Hankitaan riderit, tutkitaan ne.
PK: ”Tuo rajapinta voi tapahtumasta riippuen olla hyvinkin erilainen. Joissain tuotannoissa production managerilta saattaa tulla hyvinkin valmiiksi mietityt ajo-ohjeet, minkä mukaan lavan toiminnot pystyy pyörittämään ilman suurempaa ennakkovalmisteluja. Useimmiten stage manageri tekee ennakkotyötä kuitenkin yllättävän paljon.”
JE: ”Stagemanagerin tehtävät esituotannossa korreloivat voimakkaasti kyseisen tapahtuman production managerin ammattitaidon ja/tai viitseliäisyyden kanssa. Kun stage manager kuitenkin paikan päällä on vastuussa tapahtumien kulusta, tulee otettua helposti tontillensa production managerin tehtäviä vain varmistaakseen, että homma sitten paikan päällä oikeasti toimii. Itse teen nykyään niin hyvin eteen valmisteltuja stage manager -keikkoja, että esituotanto jää puhtaasti asioiden tarkastamiseksi. Varsinaista esituotantoa ei juurikaan tarvitse tehdä. Tästä kiitos mm. Pekalle”
SaM: “Mä puolestani oon tehnyt vuosia töitä production manager Petteri Karrin (Pori Jazz, Tuska Open Air, etc.) kanssa. Meillä advancen työnjako menee siten, että Petteri hoitaa teknisen esituotannon ja mä taas kontaktoin ryhmiä etukäteen siitä, mitä lavalla ja sen aputiloissa oikeasti halutaan tehdä välillä load-in – load-out. Ja tottakai koostan production managerille päin omasta advancesta oleelliset, reagointia vaativat asiat.”
Ensikontaktoidaan lava- ja tekniikkatoimittaja. Jos kyseessä on ennalta tuntematon toimija, käydään yhtä lailla rajapintoja ja vastuita läpi. Joka tapauksessa hyvä on todeta esim. kuka tilaa sähköt tai se, miten me keskenämme ymmärrämme riderien tekniset vaatimukset. Arvioidaan tapahtuman aikainen liikenne, sovitaan load-in bayn malli, jos variaation mahdolisuuksia on. Lavan kannen päällisestä maantieteesta on myös hyvä olla jo lähtökohtaisesti yksimielinen.
Stage manager tilaa festivaalin tuotannolta lavan tarvitsemat tukipalvelut, vaikkapa kulutustarvikkeet ja roskikset sekä kaapeliojan kaivuut, barrikadin rakennukset. Nämä mielellään oikea-aikaisesti lavan muuhun rakentumiseen nähden.
Riderien maailma on melko lailla kiehtova. Suomalaisen ammattibändin rider on useimmiten melko karu – 2-3 sivua puhdasta asiaa. Amerikkalainen riderien tekotapa on jo lainopillisista seikoistaan johtuen raskas. Jos kysymys on vielä amerikkalaisesta veteraaniorkesterista, rider saattaa olla peräisin 20 vuoden takaa, pinoutuvin päivityksin uudistettu. Oma lukunsa on ei-natiivien kirjoittajien laatimat englanninkieliset riderit. Metrisen ja imperiaalisen mittajärjestelmän, mahdollisesti eri jännitteillä toimivien laitteiden kanssa on syytä olla tarkkana jo etukäteen.
Festivaalin toimittamaan ennakkoinformaatioon nojaten stage managerin pitäisi pystyä rakentamaan toimiva taistelusuunnitelma itse tapahtumaan. Varsin usein täydentäviä ja täsmentäviä kysymyksiä joutuu kuitenkin esittäämään myös saapuvien ryhmien suuntaan.
PK: “Joskus ridereissä huomaa myös copy-paste -ratkaisuita, joita ei ole yhtään mietitty.”
SaM: “Käytössä oleva rider ei välttämättä aina ole se ajatasaisin. Lisäksi osa voi olla ihan vaan virheellisesti laadittuja.”
JE: “Mä luen riderit myös cateringin ja backstagen osalta. Se miten bäkkärillä asiat hoituu, vaikuttaa suoraan siihen, millä tuulella asiakas tulee lavalle.”
SaM: “Joo, ja catering-osion keskellä saattaa hyvinkin olla maininta lavajuomista yms.”
JE: “Esiintyjäryhmän suuntaan tehtävällä kontaktoinnilla on myös psykologinen merkitys. Annetaan ryhmälle turvallisuuden tunne, joku “siellä” on “meidän” puolella. “
Ennen tapatumapaikalle menoa kukin kolmikosta läpikävelee tapahtuman tavallaan. Jaska mielikuvaharjoittelee tilanteet, Samppa puolestanut tukeutuu liikkujen taulukointiin. Kukin tavallaan. Kunhan vältetään isoimmat miinat.
PK: “Aina tulee vastaan jotain yllättävää, mutta kyllä mä koitan käydä asiat niin pitkälle aina läpi ennakkoon, että noita yllättäviä tilanteita tulisi mahdollisimman vähän ja ne ei ainakaan johtuisi omasta toiminnasta.”
Pelipaikalle hyvissä ajoin
Työn tekemistä varten kolmikko tarvitsee melko lailla saman ennakkoinformaation. Työtapojen eroavaisuudet alkavat erottua, siinä miten tapahtumapaikka otetaan haltuun. Vähän oman tekemisen tavan ylpeyttäkin välähtää.
Tapahtumarakennuksessa käy virheitä. Mitä aiemmin stage manager on tonteilla tarkistamassa omaan työhänsä vaikuttavat olosuhteet ja ratkaisut, sitä enemmän niihin on mahdollisuus vielä vaikuttaa. Suomen mittakaavassa keskisuuren tai ison ulkoilmafestivaalin lavalle tullaan 1-2 vuorokautta etukäteen. Kaksi päivää eteen mökki on jo paikallaan ja pystyssä, valo on juuri tulossa sisään. Siinä kohden voidaan vielä sopia millaisia tiloja tekniikalle lavan kannelta varataan, jollei sitä ole ennalta tehty.
Oma merkityksensä on myös sillä, että stage manager, yksi keskeisistä työnjohtajista tapahtumassa, käy etukäteen kättelemässä ne organisaation ihmiset, joiden valppaudesta, avusta ja panoksesta lavan onnistuminen on osittain riippuvainen.
JE: “Mä olen melko varma, että me kolme emme tarvitse toisiltamme neuvoja siihen, miten tämä homma tehdään. Meillä on niin valmiit ja itse sisäistetyt toimintatavat.”
SaM: “Ei niin. Toisaalta keskustelukulttuuri alalla on muuttunut tällä vuosituhannella niin, että neuvoja tai vinkkejä voi kysyä, ja niitä myös annetaan. Osaamisen salaamista ei enää ajatella kilpailuvalttina, vaan mietitään koko alan etua.”
Se pyörii
Kun tapahtuma alkaa, stage managerin on oltava läsnä, koko ajan. Tapahtuman pyöritys tukeutuu täysin siihen, että työnjohto ottaa vierailijat vastaan, antaa merkit asioiden tapahtumiseen, väijyy myös ajan kulua. Hyvä valmistautuminen auttaa myös tilanteessa, jossa muutoksia pitää pystyä tekemään silmanräpäyksessä.
Kullakin keskustelijoista on myös luottoryhmä stage handeja – lavakäsia. Heidät mielellään ottaisi mukaan joka tapahtumaan, jos se vain olisi mahdollista.
Lavan maantieteen ja tapahtuman prosessin hallinta ovat ne aivan keskeisimmät stage managerin taidot. Työn selkeä ohjeistaminen yhtä lailla.
JE: ”Tätä hommaa tehdäkseen ei tarvitse ymmärtää esimerkiksi ääni- tai valotekniikasta yhtään mitään. Toki auttaa, jos jotain ymmärtää, mutta vaatimus se ei ole.”
SaM:”Mistään tähtitieteestä ei tosiaankaan ole kyse. Mä tein mun ekan stagemanukeikan silloisen DBTLn päälavalla 2001 tai 2002. Kauhasen Ville soitti mulle, että täältä puuttuu stagemanu, tuu tänne. Minä siihen, että enhän mä tiedä yhtään, mitä siellä pitää tehdä. Ville vaan, että tuu tänne, mä kerron.”
PK: “Itse taas olen kokenut, että mulle siitä tekniikan ymmärtämisestä on ollut paljonkin hyötyä, mutta oon samaa mieltä siitä, että fiksu tyyppi pärjää ilmankin sitä tietämystä.”
Kolmikko on yhtä mieltä tästä: Tärkempää kuin se, että tietäisi paljon, on se että tietää ja tunnistaa sen, mitä EI tiedä. Ja uskaltaa tunnustaa sen sekä kysyä apua ajoissa asiaa tuntevilta ja kokeneemmilta.
SaM: ”Joku 20 vuotta konsertti- ja festivaalitöitä tehnyt ääniteknikko tietää yhtä sun toista asioiden hyvästä tai huonosta johtamistavasta. Tietoa on, se vaan pitää saada ulos.”
PK: “Osaamisen feikkaaminen ei myöskään kannata. Siitä jää aina kiinni. Moni ei ennen uskaltanut edes avata suutaan jos ei tiennyt jotain, mutta nykyään mä erotan ammattilaisen siitä et se uskaltaa myös kysyä neuvoa jos ei ole asiasta itse aivan varma”
JE: “Keskeisen terminologian ja esimerkiksi lavan ilmasuuntien tunteminen on toki kommunikoinnin kannalta tärkeää.”
Miten jakaa tietoa?
Jos tavoitteena on kohottaa yleisesti tapahtumien tekemisen tasoa, yksi askel siihen suuntaan on saada toimijat ymmärtämään samoilla linjoilla stage managerin tehtävät ja tarpeellisuus tapahtumissa. Tapahtumajärjestäjien, artistien ja heidän henkilökuntansa, tapahtuman oman teknisen henkilökunnan vuoksi olisi tärkeää, että yleisimmät puutteet stage manageroinnissa tunnistettaisiin ainakin kansallisella tasolla.
Koulutusta on kyselty, ja esimerkiksi tämän keskustelun kolmikolla on myös halua jakaa tietoa. Koska kokeneimmatkin suomalaiset tekijät ovat stage managereina itse- ja työssäoppineita, on itsekritiikin kynnys lähteä kouluttamaan uusia tekijöitä alalle melkoisen korkea.
JE: “Meillä kolmella on varsin kova kokemus ja melko hyvät maineet, mutta tarkoituksena ei ole olla besserwissereitä tai asettaa stagemanuilulle standardeja. Lyhyt tavoite on saada läpi ajatus: Stage manager ei ole välttämätön paha, vaan kaikkien tapahtumaan osallistuvien toimia helpottava taho.”
Suoraan käyttökelpoisia oppimateriaaleja ei paljoa ole. Stage managerin check list voi olla yksi sellainen. Muistettavat asiat aakkosjärjestykseen laitettuna, työvaiheiden mukaan. Tässäkin toki joitain yksilöllisiä näkemyseroja on sen suhteen, miten pienet asiat pitää listata, ja mihin työn vaiheeseen mikin kuuluu.
PK: “Meillä osa näistä asioista tulee varmaan tekemisen kautta jo ihan automaationa eikä osata niitä edes listata. Tai ainakin oma check list on selkeästi lyhyempi verrattuna siihen, miten paljon asioita loppujen lopuksi käy läpi.”
SaM: “Miten erillisenä asiaa halutaan koulutettaessa tai muuten käsitellä, on myös ratkaistava. Jos tapahtuman tekemisen prosessiketju on muuten kohtuu hyvin hallussa, voi olla, että puhutaan vain puuttuvasta palasesta. Jos taas tapahtuman perusasiat ovat niin ja näin, ei yhden stage managerin tekeminen sitä muuksi muuta.”
Yhteinen toivomus on, että keskustelua syntyy, verkossa tai muussa avoimessa välineessä. Siitäpä sitten vain.
Kolumnin kirjoittajat:
Kirjoittajat: Jaska Erkinheimo, Pekka Kupiainen ja Samppa Murtomäki (kuvat)
Kolumnin ovat kirjoittaneet kolme pitkän linjan tapahtumatuotannon ammattilaista, jotka ovat jo vuosia toimineet tapahtumatuotannoissa laaja-alaisissa tehtävissä sekä nähneet tapahtumatuotannon kirjon niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kolumni on kirjoitettu osana tapahtumaturvallisuusryhmän toimintaa ja artikkelissa nämä ammattilaiset haluavat herättää keskustelua sekä yleistä tietoutta tapahtumatoteuttamisen linjaorganisaation eri tekijöistä, heidän työkuvastaan sekä huomioistaan toteutuksen ja tuotantojen keskeltä.
Samppa Murtomäki edustaa lisäksi tapahtumaturvallisuuden yhteistoimintaryhmän yleisessä kehitystoiminassa freelancerien sekä yksittäisien lava-ammattilaisien joukkoa.
******
ARTIKKELIIN LIITTYVIÄ TYÖNIMIKKEIDEN MÄÄRITTELYJÄ
Keskeinen vastuuketju ja linjaorganisaatio
PROMOOTTORI
Ohjelmasuunnittelun ykkönen ja juridisesti tarkasteltuna tapahtumanjärjestämisen päävastuun kantava henkilö.
Konsultoi (toivottavasti) production manageriaan esiintyjäkohtaisissa tuotannon erityispiirteissä ohjelmaa valmistellessaan ja sopimuksia tehdessään.
PRODUCTION MANAGER
Yksi tai useampi henkilö. Jos tehtävä on jaettu, tyypillisesti yksi henkilö vastaa ohjelmaan liittyvistä asioista: rakenteista, tekniikan buukkaamisesta, show-esituotannosta, routingista. Toinen vastaa viranomaisyhteistyöstä, yleisöalueesta ja sen palveluiden koordinoinnista, yleisestä infrastruktuurista.
SECURITY MANAGER
Tapahtuman turvallisuussuunitelman laatija ja siitä vastuun kantava. Muodostaa kahden edellämainitun ja viranomaisten kanssa päätöksentekonyrkin, joka poikkeustilanteen sattuessa arvioi niiden vaikutukset ja päättää tapahtuman jatkamisesta tai keskeyttämisestä.
STAGE MANAGER
Johtaa oman ohjelmapisteensä työskentelyn. Tekee yhteistyötä securityn, backstagehenkilökunnan, artisti- ja tavarakuljetuksen kanssa. Useimmiten production managerin buukkaama palvelu.
*****
AVITA INPUT/OUTPUT -KOLUMNIT
Artikkeli osa AVITA ry:n INPUT/OUTPUT -kolumnisarjaa, jossa järjestömme jäsenet, yhteistoimintatahot sekä sidosryhmien edustajat avaavat ajatuksiaan, mielipiteitä tai herättävät keskustelua AV-alaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
Artikkelisarjan aikaisemmat julkaisut on tehty AV-VISIO -julkaisun alla ja ne ovat löydettävissä julkaisuarkistostamme sekä aihetunnisteella INPUT/OUTPUT AVITAn sivuston julkaisuista.
AV-alan sana on vapaa!
