AV IT Ja julkishallinto
AV-esittäminen siirtynyt laitetekniikasta ohjelmatekniikaksi AV-toimintojen ja esittämisen toimintaympäristö on ratkaisevasti muuttunut it -teknologian ja sitä vastaavan laite- ja komponenttikehityksen myötä. Tänä päivänä toimitilan rakennuttajan ja saneeraajan on hyvä pohtia jo suunnitteluvaiheessa yhdessä AV-konsultin kanssa seuraavanlaisia kysymyksiä: Rakennammeko tiloihin:
1) Perinteisen rautaan, omaan kaapelointiin, liittimiin, matriiseihin ja erillisiin ohjauslaitteisiin perustuvan AV-järjestelmän? Vai
2) Tietoliikenneverkkoon, PC:hen ja RJ-45 kytkentöihin perustuvan AV-järjestelmän? Haluttaessa vielä laajempi näkökulma asiaan voidaan kysyä:
3) Tarvitsemmeko toimintaympäristöömme monia tahoja ja rooleja palvelevan monipuolisen viestintäjärjestelmän, jonka päätelaitteina ovat tietokoneiden ja mobiililaitteiden ohessa myös AV-laitteet? Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät sen osaamis- ja kokemustaustan, jota hankkeessa käytettävältä konsultilta tai suunnittelijalta edellytetään. Samoin vastausten myötä otetaan kantaa pitkän aikavälin kokonaiskustannuksiin, jotka AV:n perinteisissä ja tietoliikenneverkkoihin nojaavissa toteutustavoissa voivat muodostua hyvinkin erilaisiksi.
Kokonaisvaltainen viestintä- ja esitysjärjestelmä
Kaikki sähköinen viestintä, siis myös esittäminen, on siirtynyt verkkojen hyödyntämiseen. Verkkojen kautta tavoitetaan tehokkaasti ja kattavasti päätelaitteet ja viestinnän kohdejoukko.Tavanomaisen viestinnän lisäksi myös AV-esittämisen sisältö on verkkojen välityksellä entistä tehokkaammin käytössä ja esitettävissä. Kun kaikki kuva ja ääni ja viestinnän sisältö ovat verkoissa, on luontevaa, että myös esitystekniikka ja sen käyttöliittymät ovat verkossa olevalla tietokoneella. Tulevaisuudessa kaikki, mikä suinkin voidaan toteuttaa ohjelmistoperäisillä ratkaisuilla, tullaan tekemään niin. ”Laiterautaa” käytetään vain silloin, kun se on välttämätöntä.
Esimerkiksi kaikki koulun ja luokkien AV-tekniikka alkaa olla LAN -verkkoliitännäistä ja näin siis hallittavissa verkosta käsin. Tällöin on käytännöllistä, että opettajanpöydällä verkossa oleva PCtietokone on se, millä koko tekniikkaa hallitaan. Opettajan työpöytä on kaiken päivää hyötykäytössä ja siinä tarvittava opetussisältö helposti esitettävissä luokan dataprojektorilla. Yhtä helposti voidaan opetussisältö tallentaa myös verkkoihin käytettäväksi oppilaiden kotona. Samalla opettajan käyttöliittymällä hallitaan yleistä informaatiota sekä oppilaille että kotiin vanhemmille verkkojen ja tietokoneiden välityksellä. Käytettäessä AV-tekniikkaa laitteita ohjataan verkossa räätälöidyllä käyttöliittymällä ja se korvaa erilliset ohjauslaitteet, valitsimet, painikkeet ja laitteiden kauko-ohjaimet. Kun AV-laitteiden ohjaukset sekä niiden kuva- ja äänisignaalit ovat LAN –verkossa IP -osoitteissa, voidaan ne esittää verkkoa hyödyntäen opettajien tietokoneilla halutuissa luokissa ja hyödyntää myös kotona internetin välityksellä. Myös aamunavausluokan (studion) tai juhlasalin kuva ja ääni laitetaan verkkoon. Näin esitystä voidaan seurata haluttaessa kaikkialla ja viedä se reaaliajassa katsottavaksi vaikkapa ympäri maailmaa.
Koulujen kohdalla laajempi viestintäjärjestelmä voi haluttaessa merkitä, että opettajan työpöydän käyttöliittymässä ovat INFO -viestintä ja SMS -tekstiviestityökalut, jotka tavoittavat myös kotoa ja ”taskusta” oikeaan aikaan tai reaaliajassa. Samoin työpöydältä voidaan hallita myös muuta ympäristöä, kulunvalvontaa ja vaikka ovien lukitusta. Tähän samaan järjestelmään voidaan lisätä myös hälytysviestintä. Opettajan käytettävissä on luokissa vaivattomasti myös IP -puhelut ja videoneuvotteluyhteydet. Hallinta siitä, mikä on esillä opettajalla ja mikä projektorin avulla oppilailla, on helppoa, kun opettajan PC on varustettu käyttäjäystävällisellä hallintaohjelmalla. Vain opettajalle kuuluva sisältö ei näy vahingossakaan oppilaille.
IT ja tietoliikennepohjaiset AV-järjestelmäratkaisut tuovat edellä esitetyn toiminnallisuuden mahdolliseksi ja laajennettavuus tulevaisuudenkin tuomiin työkaluihin ja toimintatapoihin on jo valmiina olemassa. Perinteiset luokkiin tehdyt AV-järjestelmät ja kaapelointi eivät tue tätä monipuolista toiminnallisuutta. Jos luokan perushankinta on vain projektori ja siihen PC:n kuva, jäädään paljosta paitsi. Vaikka edellä on käytetty esimerkkinä kouluympäristöä, pätevät samat lainalaisuudet on sitten kyseessä mikä tahansa julkishallinnon laitos tai organisaatio tiloineen.
Käyttöliittymä, laitetekniikka ja ylläpito
Käyttäjän kannalta tärkeintä on yksinkertainen kokonaisuutta palveleva käyttöliittymä. Hyvän käyttöliittymän tunnusmerkkejä ovat räätälöitävyys, käyttötilanteen mukaan elävät selkeät valikot ja että se on helposti muokattavissa, kun järjestelmää laajennetaan tai päivitetään. AV-laitteet, esim. dataprojektori, lukukamera, digibox, DVD ja erilaiset piirtotunnistustekniikat sekä muut opetustekniikan välineet ovat kaikki nykyään kytkettävissä suoraan IP -osoitteisina LAN -verkossa. Mikäli laitteessa ei tätä ominaisuutta ole, voidaan se järjestää helposti käyttämällä verkkoon IP -osoitteena liitettävää RS-232 tai I/ O - adapteria. Näin kaikki laitteet liitetään kaikille tutulla verkkoliitynnällä eikä monimutkaisia ja rikkoutuvia kaapeleita ja liittimiä tarvita. Jos joku johto tai kytkentä rikkoutuu, uuden verkkojohdon voi hankkia muutamalla eurolla. Koska kaikki on verkon tekniikkaa, osaa talon IT -väki kytkeä ja hoitaa näitä laitteita ainakin osaksi. AV-teknikkoa monimutkaisen AV-kaluston hoitamiseen ja ylläpitoon ei välttämättä tarvita. Perinteisessä luokan AV-järjestelmässä monimutkainen luokan ohjauspurkki rikkoontuessaan edellyttää korjaajan käyntiä ja mahdollisesti laite lähetetään ulkomaille huoltoon. Uudessa järjestelmässä ovat laitteet ja niiden tekniikka näkyvillä verkossa ja vikoja sekä mm. projektoreitten lamppujen huoltotarvetta voidaan seurata ja diagnostisoida verkosta käsin.
Kokonaisedullisuus
Verkkopohjainen tapa tehdä neuvottelu- ja työtilojen, luokkien ja auditorioiden AV voi tulla yllättäen halvemmaksi. Vertailulaskelmat osoittavat tämän selvästi isoissa toimituksissa, joissa aiemmin käytettiin matriiseja ja raskasta kaapelointia. Suunnittelua tarvitaan aina, mutta yksinkertaisempi kaapelointi, kalliin raudan poisjäänti ja huoltotyön osittainen yksinkertaistuminen merkitsevät säästöjä kokonaisedullisuutta arvioitaessa. Tosin kokonaisedullisuus joskus hämärtyy senkin takia, että perinteisen tavan kaapelointi on usein eri urakassa kuin varsinainen AV-urakka. AV-laitteet ovat perinteisessä ja uudessa verkkopohjaisessa AV:n toteutuksessa samat tai samanhintaiset. Verkkopohjaisessa toteutuksessa laitteet ovat kytketty vakioverkkokaapelilla. Näin ei kalliita erilliskaapelointeja ja signaaliteiden reitittimiä tarvita.
Riittää vain verkko ja RJ-45 liityntöjä vakiojohdoin. Perinteinen AV-kaapelointi voidaan jättää jo nyt kokonaan pois. Lyhyissä vedoissa tiloissa saattaa vielä muutaman vuoden olla käytettävissä suhteellisen edullisesti VGA – ja perinteinen äänen kaapelointi, mutta ennustettavaa on, että sitäkään ei kohta ole. Koska tulevaisuuden signaalitiet joka tapauksessa tulevat verkkoon, on nyt syytä kaapeloida edullinen LAN -verkko kaikkialle jo valmiiksi, esim. projektorille tilan kattoon. AV hankintoja tehtäessä suurin vaara piilee kiusauksessa ostaa osakokonaisuuksia, yksittäisiä laitteita, kamerajärjestelmiä jne. mistä halvimmalla saadaan ilman suunnittelua ja liittämistä yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi, jolla on myös yksi toimiva ohjausjärjestelmä.
Tulevaisuuden ratkaisu
Muutos AV-järjestelmien raskaasta rautasidonnaisuudesta uuteen ohjelmakehityksen suuntaan on ollut nopeaa. Muutama vuosi sitten näitä tässä esitettyjä verkkopohjaisia AV-ratkaisuja otettiin ensi kerran käyttöön. Jo nyt nähdään, että jatkoa on tulossa. Voidaan sanoa, että viimeisen kolmen vuoden aikana on saatu kaikki kuva- ja äänisignaalit verkkoon ja niitä hyödynnetään verkosta. Viimeisimpänä on TV-kuva, jonka kohdalla valitettavasti lainsäädäntö on vielä 2006 jäljessä ja uutta tekniikkaa ei voida laillisesti hyödyntää. Enää ei siis lainkaan tarvita erillistäAV -kaapelointia eikä edes TV-verkkoa.
Kustannukset putoavat kaapeloinnin ja ohjausjärjestelmien osalta. Uuden AV-tekniikan käyttöönotto ja sen tehokas hyödyntäminen edellyttävät toki koulutusta. Kun käyttöönoton kynnys madaltuu räätälöidyllä ja käyttötilanteisiin mukautuvalla käyttöliittymällä, niin tekniikka saadaan paremmin käyttöön. Sähkösuunnittelijoilta edellytetään nyt aktiivisuutta ja osaamista. Järjestelmien määrittely ja kaapelointi on aivan toisenlaista kuin vielä muutama vuosi sitten. Osaamista voi ja kannattaakin ostaa isoissa hankkeissa myös konsultointina. Alan koulutukselle nykyinen kiivasrytminen kehitys tuo luonnollisesti oman haasteensa.
Ilkka Kulmala
av-konsultti
Avack Oy